AJANKOHTAISET TIEDOTTEET

Tuula Laitinen valittiin toiselle kaudelle Kennelliiton hallitukseen

Julkaistu 25.11.2019
Uudethallituksenjäsenet2020
Kuvateksti: Risto Ojanperä, Tuula Laitinen ja Esa Kukkonen.

Kennelliiton valtuusto päätti kautensa syyskokouksessa lauantaina 23.10. 

Suomen Kennelliiton valtuusto kokoontui valtuustokauden viimeiseen kokoukseen 23.11.2019 Espoon Hanasaaressa. Kokouksessa päätettiin muun muassa Kennelliiton vuoden 2020 toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja rekisteröintimaksuista sekä valittiin hallitukseen uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Kokouksessa oli paikalla 113 valtuutettua.

Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja Eeva Anttinen kehui nyt valtuustokautensa päättävää valtuustoa aktiivisesta ja asiallisesta toiminnasta. Valtuustokaudella on saatu aikaan paljon, muun muassa Kennelliiton yleisen jalostusstrategian päivittäminen, laaja ylituomarikoulutus ja Suomen Kennelsäätiön perustaminen sekä Kennelliiton sääntöuudistuksen valmistelu. Monia Kennelliiton toimintoja ja palveluita on kehitetty.

Kennelliiton talous on hyvällä mallilla ja jäsenmäärä on hienoisessa kasvussa. Koirat näkyvät julkisuudessa paljon, niin hyvässä kuin pahassa. Eeva Anttinen toivoo rakentavaa yhteistyötä koirien terveyden edistämiseksi Kennelliiton, eläinlääkärien ja tutkijoiden välille sekä aktiivisempaa rotukoirien hyvien puolien esille tuomista.

Hallitukseen kaudelle 2020-2022 valittiin Esa Kukkonen, Tuula Laitinen ja Risto Ojanperä

Kolmen erovuoroisen jäsenen tilalle hallitukseen kolmivuotiskaudelle valittiin Esa KukkonenTuula Laitinen ja Risto Ojanperä. Esa Kukkonen ja Tuula Laitinen uusivat hallituskautensa. Kolmas erovuoroinen jäsen Tapio Toivola on istunut hallituksessa kolme peräkkäistä kautta eikä voinut enää asettua ehdokkaaksi uudelle kaudelle.

Esa Kukkonen on ollut Kennelliiton hallituksen jäsen vuodesta 2017. Hän on Kennelliiton Koiranet-työryhmän puheenjohtaja ja nosework-työryhmän puheenjohtaja sekä koe- ja kilpailutoimikunnan ja metsästyskoiratyöryhmän jäsen.

Tuula Laitinen on ollut hallituksen jäsen vuodesta 2017. Hän on hallituksen varapuheenjohtaja ja kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja.

Risto Ojanperä on toiminut Kennelliiton hallituksessa vuosina 2010-2018, joista varapuheenjohtajana vuosina 2013-2014. Hän on toiminut tulevaisuustoimikunnan ja antidoping-toimikunnan puheenjohtajana ja ollut keskeisesti mukana valmistelemassa Kennelliiton strategiaa.

Bjarne Westerbackista Kennelliiton kunniajäsen

Valtuusto kutsui Kennelliiton kunniajäseneksi Bjarne Westerbackin. Hän on toiminut Vaasan kennelpiirin hallituksessa vuodesta 1990 alkaen muun muassa varapuheenjohtajana, ja kennelpiirin sihteerinä vuodesta 1996 alkaen. Vuosien varrella hän on toiminut myös muissa kennelpiirin luottamustehtävissä. Hän on toiminut useita vuosia Kennelliiton valtuuston jäsenenä ja varajäsenenä. Hän on toiminut myös Suomen Harmaahirvikoirajärjestössä ja Pohjoismaisessa Hirvikoiraunionissa useissa luottamustehtävissä sekä paikalisessa koiraharrastusyhdistystoiminnassa useissa eri luottamustehtävissä.

Valtuustolle esiteltiin uusi emeritiusylituomari Seppo Tiihonen.

Kolme uutta kultaista ansiomerkkiä

Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen luovutti Kennelliiton kultaisen ansiomerkin Thea-Lena Wiedebaumille, Teija Salmi-Aallolle ja Pertti Korhoselle.

Thea-Lena Wiedebaum on pitkäaikainen Kennelliiton valtuuston jäsen ja toiminut useita vuosia aktiivisesti Kennelliiton aluekouluttajatehtävissä Uudenmaan kennelpiirissä ja Ålands kenneldistriktissä.

Teija Salmi-Aalto on ollut pitkään valtuuston jäsenenä ja varajäsenenä ja toiminut aktiivisesti Suomen Tanskandoggit ry:n eri luottamustehtävissä ja rodun kehittämistyössä myös kansainvälisesti.

Pertti Korhonen on toiminut pitkään Kennelliiton valtuuston jäsenenä ja useita vuosia Kennelliiton hallituksessa. Hän on toiminut pitkään Suomen Pystykorvajärjestö ry:n eri luottamustehtävissä ja tehnyt merkittävän työn suomenpystykorvan rekisteröintien historian selvittämisessä.

Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähöselle luovutettiin kokouksessa Kennelliiton hallituksen myöntämä pro cane -ansiomerkki merkittävästä työstä koiraharrastuksen hyväksi.

Kennelliiton taloustilanne on vakaa

Valtuusto hyväksyi Kennelliiton vuoden 2020 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Kennelliiton talouspäällikkö Unka Sarsila-Etelämäen mukaan Kennelliiton taloustilanne on vakaa. Kennelliiton jäsenmäärä on hienossa nousussa, mutta Suomen talouden tuleva kehitys voi vaikuttaa tulevina vuosina jäsenmäärään, jos talousennusteet kääntyvät laskuun. Jäseniä on nyt hieman yli 149 000.

Kennelliiton vuoden 2020 tulo- ja menoarvio on hieman ylijäämäinen. Tuotoiksi on budjetoitu lähes 10,4 miljoonaa euroa. Jäsenmäärätuottojen arvioidaan ylittävän vuoden 2018 toteuman. Rekisteröintituotot on budjetoitu 46 000 koiran rekisteröintimäärän mukaan.

Valtuuston hyväksymän budjettiin sisältyy esitys hallituksen kokouspalkkioista. Vuoden 2020 alusta hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 200 euroa ja puheenjohtajalle 400 euroa.

Kennelliiton tulee turvata rekisteröityjen rotukoirien asema

Kennelliiton vuoden 2020 toimintasuunnitelmassa painottuu keskittyminen koiran jalostuksessa ja kasvatuksessa koiran luonteeseen ja käyttäytymiseen sekä koiran hyvinvointiin. Koiraharrastajia ja yhteistyökumppaneita aktivoidaan alueellisesti harrastusmahdollisuuksista ja paikallista vapaaehtoistyötä kehitetään. Kennelliitto edistää nykyaikaisia, helppokäyttöisiä palveluita ja toimintatapoja lisätäkseen jäsentyytyväisyyttä ja saadakseen uusia jäseniä.

Rekisteröityjen rotukoirien määrä on Suomessa kansainvälisesti ottaen korkea, reilusti yli 70 prosenttia, muistutti Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

- Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta rekisteröityjen rotukoirien määrä Suomessa pysyisi ennallaan tai jopa kasvaisi, Lehkonen painotti. Hän pitää tärkeinä koirien lakisääteisen rekisteröinnin ja tunnistusmerkinnän toteuttamista ja pentutehtailuun sekä koirien salakuljetukseen puuttumista.

Rekisteröintimaksuihin ei muutoksia

Valtuusto päätti koirien rekisteröintimaksuluokista ja rekisteröintimaksuista vuodelle 2020.

Ensimmäisessä maksuluokassa rekisteröintimaksu koiraa kohden on 40 euroa. Tähän maksuluokkaan kuuluvat ne kennelnimen omistavat, Kennelliiton kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneet, Kennelliiton ja rekisteröitävän rodun rotuyhdistyksen jäsenet, jotka rekisteröivät Kennelliiton hyväksymässä rekisterissä olevien koirien jälkeläisiä.

Toisessa maksuluokassa koirakohtainen rekisteröintimaksu on 70 euroa. Tämä maksuluokka on tarkoitettu tuontikoirille ja koirille, jotka eivät täytä ensimmäisen maksuluokan ehtoja.

Rotuunoton koirakohtainen rekisteröintimaksu on viisi euroa. Kotimaisilta roduilta ei peritä maksua.

Jos kasvattaja aloittaa pentueen rekisteröinnin Kennelliiton Omakoira-palvelun kautta niin, että rekisteröinti etenee hyväksymisvaiheeseen, saa pentueen rekisteröinnistä viiden euron alennuksen koiraa kohden molemmissa maksuluokissa. Rekisteröintimaksujen lisäksi pentueen rekisteritodistuksen lähettämisestä peritään viiden euron käsittelymaksu kaikissa maksuluokissa.

Muutoksia valionarvosääntöihin

Valtuusto hyväksyi useita valionarvosääntöjen muutoksia. Palveluskoirakokeiden käyttövalionarvosääntö muuttuu siten, että palveluskoirakokeiden käyttövalionarvoon edellytettävä koe voi olla mikä tahansa palvelus- tai pelastuskoirakoe.

Hovawartien muotovalionarvosääntö muuttuu siten, että Suomen muotovalionarvoon vaadittava 2-luokan koulutustunnus palvelus- tai pelastuskoirakokeesta (IPOR) korvataan koulutustunnuksella palvelus- tai pelastuskoirakokeen alimmasta luokasta (ei käyttäytymis- eikä esikoe).

Agilityvalionarvojen säännöt muuttuvat siten, että Suomen agilityvalion ja Suomen hyppyvalion arvon saamisen edellytyksistä poistetaan siirtymäsäännökset ennen vuotta 2009 saavutetuista sertifikaatteihin rinnastettavista tuloksista. Lisäksi sääntöjen sanamuotoja täsmennetään.

Koiratanssivalionarvosäännöissä täsmennetään termistöä kansainvälisen koiranjalostusunioni FCI:n termistön mukaiseksi. Lisäksi valionarvon saavuttamiseksi saatujen ensimmäisen ja kolmannen sertifikaatin  väliseksi ajaksi muutetaan vähintään kuusi kuukautta nykyisen yhden vuoden ja yhden päivän sijaan.

Hallitus veti pois esityksensä australianpaimenkoirien muotovalionsäännön muutoksesta.

Kaikki valionarvosääntömuutokset tulevat voimaan 1.1.2020 alkaen. Valtuustolle tuotiin myös tiedoksi Kennelliiton hallituksen päätös, jonka mukaan uuden kirjaamistavan mukaisia Suomen käyttövalionarvoja aletaan kirjata koemuotokohtaisesti 1.1.2020 jälkeen saatujen koetulosten mukaan. Kirjaamistavan muutos ei vaadi muutosta käyttövalionarvosääntöön.

Useita sääntömuutoksia

Valtuusto hyväksyi neljä sääntömuutosta. Koiratanssikilpailun ja tottelevaisuuskokeen sääntöjä tiivistetään, ja osa entisistä säännöistä siirretään ohjeisiin. Nämä sääntömuutokset tulevat voimaan 1.1.2020 alkaen.

Vinttikoirakokeiden (ratakoe, maastokoe, näöllään ajavien koirien maastokoe ja ajuekoe) sääntöjä täsmennetään koirien osallistumisoikeuden osalta ja osa entisistä säännöistä siirretään ohjeisiin. Sääntömuutos tulee voimaan 1.3.2020 alkaen.

Rekikoirakokeiden kilpailukokeen sääntöön lisätään mukaan kahden koiran luokan rekikoirakoe. Se voidaan järjestää kaikille muille arktisille roduille (FCI:n roturyhmän 5 alaryhmä 1) paitsi siperianhuskylle. Kilpailukokeen sääntötekstiä on täsmennetty. Sääntömuutos tulee voimaan 1.1.2020 alkaen.

Valtuustolle tuotiin tiedoksi suomenkielinen käännös FCI:n kansainvälisten paimennuskokeiden yleisistä järjestämiskoesäännöistä. Säännöt ovat tulleet voimaan 1.1.2019.

Kennelliitto tiedottaa tarkemmin valtuuston päätöksistä Koiramme-lehdessä, verkkosivuillaan ja Kenneluutisissa.

Lisätiedot:

Eeva Anttinen, Kennelliiton valtuuston puheenjohtaja
eeva.anttinen@kolumbus.fi
puh. 050 407 8484

Harri Lehkonen, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja
harri.lehkonen@kennelliitto.fi
puh. 050 329 2188

Tapio Toivola, Kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunnan puheenjohtaja
tapio.toivola@kennelliitto.fi
puh. 050 512 3942

Kennelpiirin ajankohtaiset tiedotteet