Kennelpiirin tiedotteet
Koirasusilla kasvatuskielto voimassa jo 1.6.2019 alkaen
MV-näyttelyssä Helsingissä otettuja saarloos wolfhond tai ceskoslovensky vlcak kuvia (kuva: Eija Airaksinen)
Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut koirasusille kasvatuskiellon Suomessa 1.6.2019 alkaen. Kennelliitto edellyttää kahden susiristeytyksistä alkunsa saaneen koirarodun rekisteröitäviltä pentueilta polveutumisen varmistamista vuoden 2020 alusta lähtien. Lisäksi jalostukseen käytettäviltä yksilöiltä sekä tuontikoirilta vaaditaan DNA-tunniste.
Koirasusi on jo aiemmin määritelty valtioneuvoston vieraslajiasetuksen mukaiseksi kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, ja sen maahantuonti on ollut kiellettyä vuoden 2016 alusta. Koirasusia ei saa pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää, myydä tai muuten luovuttaa. Ennen kieltojen voimaantuloa 1.6.2019 lemmikkieläimeksi laillisesti hankitun koirasuden saa pitää sen luonnolliseen kuolemaan saakka. Omistajan on huolehdittava siitä, ettei koirasusi pääse karkaamaan ympäristöön eikä lisääntymään.
Kennelliiton hallitus päätti kokouksessaan 15.8.2019, että kansainvälisen koiranjalostusunioni FCI:n koiraroduiksi hyväksymiltä kahdelta susiristeytysrodulta, saarloos wolfhondilta ja ceskoslovensky vlcakilta, edellytetään polveutumisen varmistusta pentuerekisteröinnin yhteydessä. Lisäksi jalostukseen käytettävistä koirista sekä rekisteröitävistä tuontikoirista on toimitettava Kennelliittoon DNA-tunniste.
Kennelliitto ohjeistaa polveutumisen varmistamisen käytännön toimet tarkemmin syksyn aikana.
Suden ja koiran risteytys ei edistä kummankaan lajin hyvinvointia
Vieraslajiasetuksen mukaan haitallisina vieraslajeina pidetään kesykoiran ja suden tai kesykoiran ja toisen koiraeläinlajin risteytymiä neljässä ensimmäisessä sukupolvessa sekä näiden risteymien ja muun kuin kesykoiran risteytymiä.
Määritelmä perustuu villieläimistön ja -kasviston uhanlaisten lajien kauppaa koskevaan yleissopimukseen (ns. CITES-sopimus). Sopimusta sovellettaessa käytetään risteytymien määritelmää, jonka mukaisesti esimerkiksi koiran ja suden risteymän takaisinristeytyessä koiran kanssa vasta viidettä sukupolvea pidetään koirana. Tällaisessa koirassa on sutta keskimäärin 3,125 %. Jos risteytyksissä on käytetty toista hybridiä kesykoiran sijaan, risteymä on edelleen määritelmän mukainen koirasusi.
Kieltojen tarkoituksena on turvata suden geneettinen puhtaus. Koirasudella on geneettisten ja ulkoisten ominaisuuksiensa vuoksi kesykoiraa paremmat edellytykset selvitä luonnossa, mikä lisää risteytymisen riskiä. Koirasusiyksilöillä saattaa myös olla susia vähemmän luontaista arkuutta, mikä saa ne helpommin hakeutumaan ihmisasutuksen läheisyyteen.
Sudet ja koirat ovat kehittyneet elämään tietynlaisissa omissa elinympäristöissään, ja niillä kummallakin on ainakin teoriassa olemassa ympäristö, joka parhaiten vastaa niiden synnynnäisiä käyttäytymistarpeita. Koiran ja suden risteymillä taas saattaa olla ominaisuuksia, joita ei ole kummallakaan vanhemmalla, ja jotka eivät sovi kumpaankaan elinympäristöön.
Koska koirasutta ei ole ulkoisten tunnusmerkkien perusteella mahdollista tunnistaa varmuudella ja erottaa sudesta, on koirasudeksi epäillyn eläimen lajimääritys aina varmistettava yksilön DNA-analyysin perusteella.
Kuvassa ceskoslovensky vlcak (kuvaaja: Aino Pikkusaari)
Lisätiedot:
Katariina Mäki, jalostusasiantuntija, Suomen Kennelliitto ry
09 8873 0228, katariina.maki@kennelliitto.fi
Johanna Kuru, kasvattajatoimikunnan esittelijä-sihteeri, Suomen Kennelliitto ry
09 8873 0294, dna-asiat@kennelliitto.fi
(polveutumistestit ja DNA-tunnisteet)
Kennelpiirin ajankohtaiset tiedotteet
